CW:Metsäkääpiöt: Difference between revisions
No edit summary |
No edit summary |
||
Line 1: | Line 1: | ||
'''Metsäkääpiöt''' ovat vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä kansa joka asuu sankkojen korpimetsien keskellä usein yhdessä pienten nisäkkäiden ja muiden eläinten kanssa. He tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta metsiin ja sen asukkaisiin, eivätkä pidä ihmisistä tai muista "tunkeilijoista". | '''Metsäkääpiöt''' ovat vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä kansa joka asuu sankkojen korpimetsien keskellä usein yhdessä pienten nisäkkäiden ja muiden eläinten kanssa. He tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta metsiin ja sen asukkaisiin, eivätkä pidä ihmisistä tai muista "tunkeilijoista". Metsäkääpiöt eivät viihdy kaupungeissa ja pyrkivät välttämään niitä viimeiseen asti, vaikkakin saattavat käydä kauppaa syrjäisissä kylissä asuvien kanssa. | ||
Metsäkääpiöt ovat lyhyitä, harmaaihoisia olentoja joilla on pikimustat silmät ja neulanterävät hampaat ja kynnet. He muistuttavat monella tapaa metsien | Metsäkääpiöt ovat lyhyitä, harmaaihoisia olentoja joilla on pikimustat silmät ja neulanterävät hampaat ja kynnet. He muistuttavat monella tapaa metsien pikkunisäkk??itä. | ||
Line 16: | Line 16: | ||
== Kulttuuri == | == Kulttuuri == | ||
{{stubsection}} | {{stubsection}} | ||
Metsäkääpiöt elävät jopa 1000 hengen klaaneissa [[Musta metsä|Mustassa metsässä]]. Nämä klaanit käsittävät myös lähialueen eläimiä kuten kettuja, karhuja, lintuja ja oravia. Näin klaanin koko on todellisuudessa monia kertoja suurempi kuin vain kääpiöiden yhteenlaskettu määrä. | |||
Metsäkääpiöt palvovat luonnon henkiä, joiden he uskovat asuvat kanssaan. | |||
Metsäkääpiöiden yhteiskunta rakentuu hyvin pitkälle kuin eläimillä, esimerkiksi susilla. Klaanin miehet hankkivat ruoan yhdessä metsästämällä ja jälkikasvusta huolehtivat klaanin kaikki naiset. Klaanilla on yhteinen metsästysalue jota puolustetaan toisia klaaneja tai muita tunkeutujia vastaan. Klaania johtaa matriarkka joka jakaa oikeutta ja on vastuussa heimon hyvinvoinnista ja sisäisistä asioista. Toiseksi tärkein henkilö on klaanin Henkipuhuja, jonka kautta voidaan puhua hengille ja joka suorittaa palvontarituaalit ja uhrimenot. Arvoasteikossa alimpana ovat nuoret naiset jotka eivät ole vielä synnytysiässä. | |||
Metsäkääpiöiden lisääntyminen tapahtuu niin että klaanin miehet järjestävät vuosittain kisan jossa katsotaan kuka voittaa paritteluoikeuden klaanin naisten kanssa. Paritteluoikeuden voittanut saa valita itselleen mieluisan kumppanin, tai kumppaneita, jotka ovat hänen omaisuuttaan vuoden ajan ja joiden kanssa hän voi yrittää lisääntyä kun aika koittaa. Omia jälkeläisiään, vanhempiaan tai sisaruksiaan ei saa valita, muuten ei ole esteitä. Muut urokset eivät saa paritella naisten kanssa näiden hedelmällisen jakson aikana. Tämän kiellon rikkominen on suuri rikos metsäkääpiöiden yhteiskunnassa ja siitä jaetaan ankarimmat rangaistukset. | |||
Metsäkääpiönaisilla on vuosittain alkukeväällä aika jolloin he ovat hedelmällisiä ja jälkikasvua voi syntyä, muun osan vuodesta he ovat hedelmättömiä ja parittelu ei johda lisääntymiseen. Tämän vuoksi on tärkeää että parhaimmat geenit siirtyvät kun siihen on tilaisuus. Metsäkääpiöiden raskausaika on 12 kuukautta. | |||
Metsäkääpiöt rakentavat majansa suurten puiden juurelle niin että ne näyttävät osalta puuta. He elävät metsästämällä ja keräilemällä ja äärimmäisen harvoin käyvät kauppaa muiden kylien tai lajien kanssa. | |||
Metsäkääpiöt valmistavat puiden kaarnasta, sienistä ja muusta saatavilla olevasta materiaalista salaisen menetelmän avulla todella vahvaa kääpiöpirtua, jota he juovat usein. Tällä juomalla on paitsi juovuttava ja huumaavaa, myös näkyjä antava vaikutus ja monet velhot käyttävät sitä päästäkseen tiettyihin loitsuihin vaadittaviin transsitiloihin. | |||
Hengen riimu poistaminen tai tuhoutuminen (esim palovamman myötä) tietää samalla myös riimun kantajan hengen tuhoutumista. Tästä johtuen monet kääpiöt suojaavat hengen riimunsa todella tehokkaasti. Kääpiöt palvovat luonnonhenkiä ja metsänhenkiä rituaalijuhlilla ja erilaisilla uhreilla. Henkien kanssa keskustelevilta [[Henkipuhuja|Puhujilta]] kysytään neuvoa lähes kaikissa asioissa, niin metsäshetken parhaimmasta ajankohdasta seuraavan sateen tulemiseen tai parhaan parittelukumppanin löytämiseen. | |||
Metsäkääpiöt pelkäävät pimeitä maanalaisia tunneleita, korkeita vuoristoja ja välttävät mieluiten myös vuoristojen alarinteitä. Tämä juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse aikaan jolloin kääpiöt kärsivät Kaaoksen tuottamasta hulluudesta ja asuivat vuorten luolissa kaivertaen ja hakaten tunneleidensa seinämiä. Metsäkääpiöt polveutuvat ryhmästä kääpiöitä jotka eksyivät ulos tunneleistaan ja parantuivat samalla hulluudestaan. | |||
Metsäkääpiöt puhuvat omaa kieltään ja useimmat osaavat kommunikoida eläinten kanssa ja ymmärtää näiden viestit ja signaalit. Jotkin saattavat osata muutamia sanoja lähiseutujen ihmis- ja peikkokielistä. Metsäkääpiöillä ei ole varsinaista kirjoitettua kieltä, mutta he osaavat lukea riimuja ja tuntevat [[Voimariimut]] sekä [[Henkiriimut]] ja niiden käytön. |
Revision as of 14:39, 9 March 2010
Metsäkääpiöt ovat vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä kansa joka asuu sankkojen korpimetsien keskellä usein yhdessä pienten nisäkkäiden ja muiden eläinten kanssa. He tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta metsiin ja sen asukkaisiin, eivätkä pidä ihmisistä tai muista "tunkeilijoista". Metsäkääpiöt eivät viihdy kaupungeissa ja pyrkivät välttämään niitä viimeiseen asti, vaikkakin saattavat käydä kauppaa syrjäisissä kylissä asuvien kanssa.
Metsäkääpiöt ovat lyhyitä, harmaaihoisia olentoja joilla on pikimustat silmät ja neulanterävät hampaat ja kynnet. He muistuttavat monella tapaa metsien pikkunisäkk??itä.
Ulkonäkö
Metsäkääpiöt ovat kaikin tavoin mustien kääpiöiden näköisiä.
Metsäkääpiöt pukeutuvat eläinten turkkeihin. Heillä on tapana pitää koko turkkia yllään niin että voivat pimeässä esiintyä eläimenä. Kääpiöt koristelevat itseään tatuoimalla ihoonsa riimuja. Jo vastasyntyneille lapsille tatuoidaan heidän nimensä, toivotut ominaisuudet sekä henkilökohtainen Hengen riimu.
Historia
Kulttuuri
Metsäkääpiöt elävät jopa 1000 hengen klaaneissa Mustassa metsässä. Nämä klaanit käsittävät myös lähialueen eläimiä kuten kettuja, karhuja, lintuja ja oravia. Näin klaanin koko on todellisuudessa monia kertoja suurempi kuin vain kääpiöiden yhteenlaskettu määrä.
Metsäkääpiöt palvovat luonnon henkiä, joiden he uskovat asuvat kanssaan.
Metsäkääpiöiden yhteiskunta rakentuu hyvin pitkälle kuin eläimillä, esimerkiksi susilla. Klaanin miehet hankkivat ruoan yhdessä metsästämällä ja jälkikasvusta huolehtivat klaanin kaikki naiset. Klaanilla on yhteinen metsästysalue jota puolustetaan toisia klaaneja tai muita tunkeutujia vastaan. Klaania johtaa matriarkka joka jakaa oikeutta ja on vastuussa heimon hyvinvoinnista ja sisäisistä asioista. Toiseksi tärkein henkilö on klaanin Henkipuhuja, jonka kautta voidaan puhua hengille ja joka suorittaa palvontarituaalit ja uhrimenot. Arvoasteikossa alimpana ovat nuoret naiset jotka eivät ole vielä synnytysiässä.
Metsäkääpiöiden lisääntyminen tapahtuu niin että klaanin miehet järjestävät vuosittain kisan jossa katsotaan kuka voittaa paritteluoikeuden klaanin naisten kanssa. Paritteluoikeuden voittanut saa valita itselleen mieluisan kumppanin, tai kumppaneita, jotka ovat hänen omaisuuttaan vuoden ajan ja joiden kanssa hän voi yrittää lisääntyä kun aika koittaa. Omia jälkeläisiään, vanhempiaan tai sisaruksiaan ei saa valita, muuten ei ole esteitä. Muut urokset eivät saa paritella naisten kanssa näiden hedelmällisen jakson aikana. Tämän kiellon rikkominen on suuri rikos metsäkääpiöiden yhteiskunnassa ja siitä jaetaan ankarimmat rangaistukset.
Metsäkääpiönaisilla on vuosittain alkukeväällä aika jolloin he ovat hedelmällisiä ja jälkikasvua voi syntyä, muun osan vuodesta he ovat hedelmättömiä ja parittelu ei johda lisääntymiseen. Tämän vuoksi on tärkeää että parhaimmat geenit siirtyvät kun siihen on tilaisuus. Metsäkääpiöiden raskausaika on 12 kuukautta.
Metsäkääpiöt rakentavat majansa suurten puiden juurelle niin että ne näyttävät osalta puuta. He elävät metsästämällä ja keräilemällä ja äärimmäisen harvoin käyvät kauppaa muiden kylien tai lajien kanssa.
Metsäkääpiöt valmistavat puiden kaarnasta, sienistä ja muusta saatavilla olevasta materiaalista salaisen menetelmän avulla todella vahvaa kääpiöpirtua, jota he juovat usein. Tällä juomalla on paitsi juovuttava ja huumaavaa, myös näkyjä antava vaikutus ja monet velhot käyttävät sitä päästäkseen tiettyihin loitsuihin vaadittaviin transsitiloihin.
Hengen riimu poistaminen tai tuhoutuminen (esim palovamman myötä) tietää samalla myös riimun kantajan hengen tuhoutumista. Tästä johtuen monet kääpiöt suojaavat hengen riimunsa todella tehokkaasti. Kääpiöt palvovat luonnonhenkiä ja metsänhenkiä rituaalijuhlilla ja erilaisilla uhreilla. Henkien kanssa keskustelevilta Puhujilta kysytään neuvoa lähes kaikissa asioissa, niin metsäshetken parhaimmasta ajankohdasta seuraavan sateen tulemiseen tai parhaan parittelukumppanin löytämiseen.
Metsäkääpiöt pelkäävät pimeitä maanalaisia tunneleita, korkeita vuoristoja ja välttävät mieluiten myös vuoristojen alarinteitä. Tämä juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse aikaan jolloin kääpiöt kärsivät Kaaoksen tuottamasta hulluudesta ja asuivat vuorten luolissa kaivertaen ja hakaten tunneleidensa seinämiä. Metsäkääpiöt polveutuvat ryhmästä kääpiöitä jotka eksyivät ulos tunneleistaan ja parantuivat samalla hulluudestaan.
Metsäkääpiöt puhuvat omaa kieltään ja useimmat osaavat kommunikoida eläinten kanssa ja ymmärtää näiden viestit ja signaalit. Jotkin saattavat osata muutamia sanoja lähiseutujen ihmis- ja peikkokielistä. Metsäkääpiöillä ei ole varsinaista kirjoitettua kieltä, mutta he osaavat lukea riimuja ja tuntevat Voimariimut sekä Henkiriimut ja niiden käytön.