CW:Metsänpeikot: Difference between revisions
| Line 11: | Line 11: | ||
== Ulkonäkö == | == Ulkonäkö == | ||
Metsänpeikot ovat vähäpeikon pituisia ja kokoisia, notkeavartaloisia peikkoja. Niiden häntä on noin metrin mittainen, ja päättyy tupsuun, toisin kuin vähäpeikoilla. Niiden ruumis on kauttaaltaan joko tumman harmaanvihertävän tai tummanharmaan paksun turkin peitossa. Tummanharmaan turkin omaavat peikot ovat harvinaisempia, ja niitä kutsutaan yöpeikoiksi. Metsänpeikkojen silmät ovat muiden peikkojen tapaan mustat. Monet metsänpeikot koristelevat itsensä kukilla, lehdillä tai köynnöksillä. Metsänpeikot eivät käytä koruja vaikkakin arvostavat kauniita kiviä. | |||
Metsänpeikot ovat vähäpeikon pituisia ja kokoisia, notkeavartaloisia peikkoja. Niiden häntä on noin metrin mittainen, ja päättyy tupsuun, toisin kuin vähäpeikoilla. Niiden ruumis on kauttaaltaan joko tumman harmaanvihertävän tai tummanharmaan paksun turkin peitossa. Tummanharmaan turkin omaavat peikot ovat harvinaisempia, ja niitä kutsutaan yöpeikoiksi. Metsänpeikkojen silmät ovat muiden peikkojen tapaan mustat. | |||
Kaikki peikot näkevät hyvin hämärässä ja pimeässä, metsänpeikotkaan eivät ole poikkeus tähän. Ihonsa karvapeitteen ansiosta metsäkäiset muistuttavat sammalen peittämää kiveä niin erehdyttävästi että voivat helposti kadota näkymättömiin metsässä. Yöpeikot ovat tässä vieläkin taitavampia ja pystyvät piiloutumaan käytännössä missä vain. | Kaikki peikot näkevät hyvin hämärässä ja pimeässä, metsänpeikotkaan eivät ole poikkeus tähän. Ihonsa karvapeitteen ansiosta metsäkäiset muistuttavat sammalen peittämää kiveä niin erehdyttävästi että voivat helposti kadota näkymättömiin metsässä. Yöpeikot ovat tässä vieläkin taitavampia ja pystyvät piiloutumaan käytännössä missä vain. | ||
== Historia == | == Historia == | ||
Revision as of 08:01, 7 July 2010
yks. mhosmorlok, mon. mhosmorlokim
Metsänpeikot, tai metsäkäiset, (morlochim. "mhosmorlokim; metsäpeikot") ovat toiseksi runsaslukuisin peikkorotu vähäpeikkojen jälkeen. Ne asuvat Argnosin Mustassa metsässä isoina yhteisöinä, kaivaen asuntonsa maahan, joko suurien tammien juurakoihin varoen vahingoittamasta puita, tai korkeiden kukkuloiden sisään.
Metsänpeikot muistuttavat hyvin paljon vähäpeikkoja, vaikkakin turkin väritys ja elintavat eroavat toisistaan. Metsänpeikot olivatkin alkuaan Nar Morlochin tuhosta paenneita vähäpeikkovelhoja.
Ulkonäkö
Metsänpeikot ovat vähäpeikon pituisia ja kokoisia, notkeavartaloisia peikkoja. Niiden häntä on noin metrin mittainen, ja päättyy tupsuun, toisin kuin vähäpeikoilla. Niiden ruumis on kauttaaltaan joko tumman harmaanvihertävän tai tummanharmaan paksun turkin peitossa. Tummanharmaan turkin omaavat peikot ovat harvinaisempia, ja niitä kutsutaan yöpeikoiksi. Metsänpeikkojen silmät ovat muiden peikkojen tapaan mustat. Monet metsänpeikot koristelevat itsensä kukilla, lehdillä tai köynnöksillä. Metsänpeikot eivät käytä koruja vaikkakin arvostavat kauniita kiviä.
Kaikki peikot näkevät hyvin hämärässä ja pimeässä, metsänpeikotkaan eivät ole poikkeus tähän. Ihonsa karvapeitteen ansiosta metsäkäiset muistuttavat sammalen peittämää kiveä niin erehdyttävästi että voivat helposti kadota näkymättömiin metsässä. Yöpeikot ovat tässä vieläkin taitavampia ja pystyvät piiloutumaan käytännössä missä vain.
Historia
Metsänpeikot olivat alkuaan joukko Nar Morlochin tuhosta pakoon päässeitä vähäpeikkovelhoja, jotka pakenivat Pohjanvuorilta etelään, kunnes saapuivat Mustaan metsään Länsivuorten juurella. Peikot jäivät metsään asumaan ja vuosisatojen aikana käyttivät taikavoimiaan muokatakseen ruumiitaan paremmin sopiviksi metsässä elämiseen. Peikot myös ystävystyivät metsän eläinten kanssa, metsäkääpiöiden tapaan.
Kulttuuri
Heidän elämisensä metsässä on tehnyt heistä myös varovaisia liikkujia eikä kukaan tunne yrttejä paremmin kuin metsäkäiset.
Metsänpeikot on ainoa peikkoroduista joka vielä hallitsee taikuutta.