Ferrum Corona/Shadaril

Shadarilin keisarikunta oli yhtä, valtavaa suurkaupunkia jossa miljoonat ihmiset asuivat. Kaupunkia hallittiin sen keskellä sijainneesta Shadarilin tornista, 600 metriä korkeasta mahtavasta linnakkeesta.

Shadarilainen nainen

Shadarilaiset olivat luonteeltaan viekkaita ja ovelia, miehiä pidettiin Pohjoisen valtakunnissa huijareina ja varkaina, naisia taas eksoottisen kauniina, mutta petollisia. Shadarilaisilla oli myös mainetta salatieteiden harjoittajina, mutta he eivät kuuluneen velhojen Järjestöön.

Shadarilin armeija marssilla pohjoiseen

Shadaril ei alkuun ottanut osaa Ensimmäiseen Peikkosotaan sen puhjetessa, mutta joutui pian mukaan kun peikkojen armeija alkoi uhkaamaan valtakuntaa. Shadaril lähetti monituhatpäisen armeijansa Ael Thayrin pohjoispuolelle taistelemaan haltioiden rinnalla. Taisteluiden pitkittyessä Shadarilin noidat loivat taisteluun Sotasyntyiset, taikuuden ja teknologian sekoituksella liikkuvat elävät golemit, jotka vahvistivat shadarililaisten armeijoita. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan peikot olivat pysäyttämömiä, ja ennen pitkää pääsivät läpi Ael Thayrin metsästä ja uhmasivat Shadarilin muureja.

Shadaril turvautui ikivanhoihin riitteihin, joilla he ottivat yhteyttä Syvyyden paholaisherroihin, ja anoivat näiltä apua.

Shadarilin ja paholaisten välisen sopimuksen seurauksena Peikkojen armeijat pysäytettiin kaupungin ulkopuolelle ja tuhottiin tai ajettiin pakoon, kun Shadarilin keskelle auenneista kolmesta valtavasta railosta purkautuneet pirut kävivät suurin joukoin taistoon. Railot, joita myöhemmin alettiin kutsumaan Shadarilin arviksi, tuhosivat heti syntyessään suuren osa kaupunkia kun maa syöksyi Syvyyteen vieden mukanaan kokonaisia kortteleita ja surmaten tuhansia. Railoista nousseet helvetinlieskat aiheuttivat suunnattomia tulipaloja ympäri kaupunkia, joita ei pystytty sammuttamaan ja jotka veivät useiden hengen.

Shadarilin kaupunki pelastui peikoilta, mutta tuhoutui samalla. Tämän lisäksi Shadarilin johtajat olivat tuominneet kansansa ikuiseen orjuuteen Helvetissä, jonne kaikki kaupungin asukkaat vietiin. Muutamia vuosia myöhemmin raunioituneeseen ja pirujen hallitsemaan kaupunkiin palasivat alkuperäisten asukkaiden muuttuneet jälkeläiset, shadariitit.

Shadarilin rauniot ja Murtunut torni

Entinen Shadarilin kaupunki tunnetaan nykyään Shadarilin raunioina ja sen entinen hallinnollinen keskus, Shadarilin torni, Murtuneena tornina. Murtunut torni toimii alueella asuvien shadariittien ja näitä kovin ottein hallitsevien paholaisherrojen kotina.

Tornissa shadariitit palvelevat ja palvovat Syvyyden herrojaan ja kilpailu suosiosta ja paremmasta elämästä on kova. Vahvimmat ja ovelimmat ovat nousseet melkein samalle tasolle Syvyyden herrojen kanssa ja nauttivat nyt vallasta, seksistä ja muista hedonismin palkinnoista.

Muu Shadarilin alue on vähäisempien paholaisten hallitsemaa vaarallista jättömaata, jossa vallitsee vahvimman laki. Eri paholaislaumat taistelevat elintilasta, ruoasta sekä Murtuneen tornin suosiosta. Paholaisherrojen epäsuosioon joutuneet shadariitit karkoitetaan raunioihin asumaan. Näitä shadariitteja kutsutaan hyljityiksi, ja he muodostavat pieniä pelokkaita yhteisöjä selvitäkseen hengissä armottomissa oloissa. Hyljityt yleensä joko kuolevat Syvyyden pirujen saaliina tai nousevat hallitseviin asemiin alueella ja saattavat näin ansaita tiensä takaisin Torniin.

Raunioita halkoo edelleen kolme valtavaa railoa, Shadarilin arvet, jotka syöksevät säännöllisesti helvetinlieskoja ja tuhkaa sekä epäsäännöllisemmin myös uusia paholaisia. Arpien sanotaan johtavan Syvyyteen saakka. Myös muualla raunioissa palaa pieniä tai suuria, ikuisia tulia.