CW:Harmaat rottalaiset: Difference between revisions
No edit summary |
No edit summary |
||
Line 1: | Line 1: | ||
{{stub}} | {{stub}} | ||
'''Harmaat rottalaiset''', eli khoy'thar | '''Harmaat rottalaiset''', eli ''khoy'thar'' ovat [[azurahit|azuraheista]] kookkaimpia ja vähiten [[Varjo-olennot|varjojen]] korruptoimia. Ne asuvat [[Argnosin manner|Argnosin mantereen]] itäosan alla, aivan [[Erottava meri|Erottavan meren]] alitse kulkevien tunnelien lähellä ja niitä tavataan erityisen paljon [[Itämetsä|Itämetsässä]] ja [[Lunikin metsä|Lunikin metsässä]]. | ||
Revision as of 08:09, 7 July 2010
Harmaat rottalaiset, eli khoy'thar ovat azuraheista kookkaimpia ja vähiten varjojen korruptoimia. Ne asuvat Argnosin mantereen itäosan alla, aivan Erottavan meren alitse kulkevien tunnelien lähellä ja niitä tavataan erityisen paljon Itämetsässä ja Lunikin metsässä.
Ulkonäkö
Harmailla rottalaisilla on suuret, kärjestä hieman suipot korvat. Niiden kuono on tylpempi kuin mustilla rottalaisilla ja niillä on pitkät, värisevät viikset sekä samanlainen rotanhäntä kuin kaikilla azuraheilla. Harmailla rottalaisilla turkki on väriltään valkoinen tai hopeanharmaa, mutta lian takia se näyttää usein vain pölyisen harmaalta. Niillä on vähemmän märkiviä haavoja tai sairauden aiheuttamaa turkin katoamista kuin muilla azuraheilla, johtuen vähäisemmästä korruptiosta.
Rottalaisten käyttämät vaatteet ovat likaisia ja kuluneita rääsyjä, joskin korkea-arvoiset saavat uusia vaatteita ryöstösaaliiden joukosta. Korkea-arvoiset rottalaiset käyttävät myös taidokkaasti tehtyjä, joskin kuluneita ja huonosti huollettuja, haarniskoita ja aseita jotka ovat tuhansia vuosia vanhoja artefakteja. Khoy'thar liikkuvat harvemmin ihmisten ilmoilla kuin zar'anthar, ja silloin ne ovat aina ryöstöretkellä tai sotimassa eivätkä vaivaudu peittämään itseään.
Rottalaiset ovat täydessä pituudessaan ihmistä suurempia, jopa suurpeikkojakin isokokoisempia, mutta kyyrystä asennostaan johtuen ne näyttävät lyhyemmiltä. Urokset ja naaraat ovat samankokoisia ja vaikea erottaa toisistaan.
Historia
Kulttuuri