CW:Kasvit

Yllättäen myös Caldyrian kasvillisuus vastaa hyvin pitkälle Maan vastaavaa. Jälleen löytyy kuitenkin ominaisuuksiltaan (tai älykkyydeltään) poikkeavia lajeja joita ei tavata muualla.

Etholier Etholier on heinäkasvi jota kasvaa Suuren aukean tasangoilla. Sen marjat ja varsi ovat erittäin myrkyllisiä ja kourallisen syöminen aiheuttaa aivohalvauksen ja kuoleman. Etholierin juurella sitä vastoin on parantavia ominaisuuksia, ja oikein valmistettuna se parantaa 2-20 vauriopistettä.

Mielipuska Mielipuska on erikoinen kasvi ja oppineet ovat käyneet ja käyvät edelleen pitkiä keskusteluja siitä onko se sittenkin luettava hirviöihin. Mielipuska on 3’ – 5’ korkea tiheä pensas jolle on ominaista kellertävät, viisisakaraiset ohuet lehdet. Niitä saattaa kasvaa hyvinkin tiheään Suuressa Itämetsässä ja jonkinverran niitä löytyy myös itävuorten länsipuolelta.

Se mikä tekee mielipuskasta erikoisen on sen kyky kommunikoida telepaattisesti. Sillä on myös muita ikävämpiä ominaisuuksia kuten mentalismihyökkäykset. Se on lihansyöjäkasvi mutta syö yleensä pieniä jyrsijöitä kuten metsähiiriä, jotka se houkuttelee mentalismikyvyillään runkonsa luokse. Rungossa on pieniä koloja jotka sisältävät useita lonkeroita joilla se sitten tarttuu uhriinsa ja ruiskuttaa sulatusnesteitä jotka muuttavat uhrin sisällön nestemäiseen muotoon.Mielipuska on rauhanomainen niin kauan kuin sitä ei pahemmin häiritä, mutta sen tiedetään käyneen myös ihmisen kokoisten olentojen kimppuun.

Monijuuri Monijuuren maanpäällinen osa muistuttaa perunanvartta ja niitä saattaa pilkottaa hyvinkin tiheään metsänreunalla. Itseasiassa monijuuri on jopa useita kilometrejä pitkä sekava juurakko ja kaikki maanpäällä olevat osat ovat saman juuren pyyntiosia. Pyyntiosat erittävät makeaa tuoksua jota hyönteisten on vaikea vastustaa. Monijuuren lehdet ovat erittäin sitkeän tahman peitossa johon hyönteiset jäävät kiinni. Kun yhden varren lehdissä on tarpeeksi saalistaa imee monijuuri varren maan sisään ja alkaa sulattamaan ateriaansa. Monijuuret ovat kiusallisia rikkaruohoja mutta muuten vaarattomia. Lehtien tahmasta saa valmistettua tehokasta liimaa.

Myrskypuu Myrskypuu on pitkä ja suora lehtipuu. Sen oksat alkavat yleensä vasta vähän ennen latvaa ja sen kaarna on hieman tummansiniseen vivahtavaa harmaata. Myrskypuu lehdet ovat pitkulaiset ja sahalaitaiset. Tämä puu kasvaa yleensä maksimissaan noin 5 metriseksi. Se on todella harvinainen ja ainoa tunnettu esiintymä sijaitsee Agerin Myrskymetsässä, Argnosin länsirannikolla. Puun nimi juontuu sen ominaisuudesta kerätä myrskyn aikana salamoiden voimaa itseensä. Myrskymetsän latvustossa salamoi ja räiskyy aina, ja metsässä kävely on kirjaimellisesti hiuksianostattava kokemus.

Vuoritammi Vuoritammena tunnetaan valtavat Suuressa itämetsässä kasvavat tammet. Niiden keskipituus on noin 100 metriä ja puun halkaisija juuresta noin 10 metriä. Metsäkäiset ja haltiat rakentavat asumuksensa yleensä juuri näiden puiden läheisyyteen. Runkossa ja sen oksilla asuu yleensä myös valtava määrä muita eliölajeja.