CW:Agatialaiset

From RopeWiki
Revision as of 13:03, 17 February 2009 by Phooka (talk | contribs) (→‎Kulttuuri)
Jump to navigation Jump to search

yks. agati-hamm, mon. agati-hammû


Agatialainen soturi viljapellossa.

Agatialaiset (agatia. "Valitun maan asukas/kansa") ovat Agatian mantereen ainoa ihmisrotu. Agatialaiset polveutuvat 3000 vuotta sitten mantereelle saapuneista, mystikko Thakkaita seuranneesta pienestä joukosta lunikkeja.


Ulkonäkö

Agatialaiset poikkeavat ulkonäöltään muista luni-kansan jälkeläisistä. Agatialaisilla on hieman vinot silmät, jotka ovat myös kapeammat kuin muilla ihmisillä ja he ovat keskimäärin lyhytkasvuisempia kuin lunikit tai majikit, keskipituuden ollessa 150cm-170 cm. Hiusten väritys on musta ja ihon tumman pronssinen. Silmissä sininen, musta ja ruskea ovat yhtä yleisiä.

Agatialaiset elävät suhteellisen vanhoiksi, jopa yli 100 vuotiaiksi, ja vanhukset ovat keskimäärin hyvässä ja virkeässä kunnossa loppuun saakka.

Erilaiset eläinaiheiset tatuoinnit ja koristeet ovat agatialaisilla tavallisia, varsinkin oman klaanin ja liiton eläintoteemit. Koruja käyttävät pääasiassa naiset tai hyvin rikkaat miehet.

Vaatteissa tavallisin materiaali on silkki yhdistettynä puuvillaan ja pellavaan. Silkkiosat värjätään hyvinkin värikkäiksi, jälleen noudattaen oman klaanin ja liiton eläinaiheiden väriteemoja. Vaatteet ovat väljiä ja kevyitä, Agatian ilmasto on hyvin lämmin ja lauhkea joten lämpimille vaatteille ei ole suurtakaan tarvetta.

Sotureista vain vaikutusvaltaisimpien klaanien jäsenillä sekä Jumalkuninkaiden vartiokaartilla on käytössään koristeltuja metallihaarniskoja.

Historia

Tämä osio artikkelista on tynkä.



Kulttuuri

Korkeinta valtaa agatialaisten elämässä pitävät Jumalkuninkaat sekä näiden papisto. Agatialaiset maksavat veroa Jumalkuninkaille sekä viljana, kultana että orjina, joista osa käytetään uhreina Jumalkuninkaille, osasta kasvatetaan Jumalten valittuja. Agatiaa hallitseva Elävä kuningas, yksi Jumalkuninkaista, ei yleensä ota kantaa siihen miten tavalliset ihmiset elävät, antaen klaanien säätää omat lakinsa papiston pitäessä ylintä valtaa.

Agatialaisten elämää hallitsevat Jumalkuninkaiden lisäksi klaanit ja klaanien välinen hierarkia. Klaanit ovat suuria perheyksiköitä jotka elävät omissa linnoitetuissa kylissä pitkin Agatian maaseutua ja joista suurin osa on peräisin Agatian valtakunnan perustajan Mhar Ghammin ajoista asti. Klaaneja on tuhansia, joista seitsemän suurinta ovat Haukan klaani, Tiikerin klaani, Varpusen klaani, Kilpikonnan klaani, Käärmeen klaani, Pallokalan klaani ja Hirven klaani. Nämä seitsemän klaania ovat muodostaneet seitsemän liittoa, joihin kaikki loput klaanit kuuluvat, liittoutuen alueensa suurimman klaanin kanssa. Liitot taistelevat keskenään sekä politiikassa että sotakentillä vaikutusvallasta ja maasta.

Agatialaisten hyvinkin väkivaltaisen ja sotaisan elämän seurauksena soturitaidot ja soturin ammatti on hyvin arvostettuja, ja rauhanomaisemmatkin klaanit lähettävät usein parhaimpia miekkamiehiään mittelemään voimiaan toisten klaanien taitajia vastaan Thurza-kisoissa, jotka käydään joko kuolemaan tai ensimmäisen haavaan asti. Voittaneet klaanit saavat tällä tavoin sekä peloteltua vastustajansa että mahdollisesti poistettua heidän parhaimmat soturit pelistä ja turvaten siten omat maansa hyökkäyksiltä.

Agatialaiset uskovat että heitä hallitsevat Jumalkuninkaat ovat kuolemattomia henkiä kuolevaisissa ruumiissa, ja että he jatkavat hallitsemista kuoltuaankiin. Agatialaiset myös odottavat oikeaa kuningastaan Mhar Ghammia, jonka on ennustettu palaavan hallitsemaan heitä kun tuhat Jumalkuningasta on kuollut.

Agatialaisten mystikoiden uskotaan kykenevän omaksumaan klaanin toteemieläimen kyvyt transsinomaisessa tilassa jota kutsutaan nimellä Tsura.

Agatialaisten nimet ovat vietnamilaisvaikutteisia. Agatialaiset etunimet ovat kaksiosaisia, joista toinen nimi tulee sen mukaan mikä sukupolvi ja -puoli on kyseessä. Käytännöt ja nimet ovat erilaiset, riippuen klaanista. Etunimen jälkeen tulee suvun nimi, mikäli eroaa klaanin nimestä kuten vanhoissa klaaneissa usein. Suvun nimen jälkeen tulee klaanin nimi, jonka perään liitetään myös liiton nimi, ellei klaani ole yksi Seitsemästä liitosta.

Miehillä voisi olla nimenä esimerkiksi Phu-dac Tham Torak-Tokur (Phu-dac Tham Torak-klaanista) tai Gao-barum Ghamm (Ghamm-klaanin hallitsijasukua). Naisilla nimet päättyvät useimmiten -shi tai -thi, joka merkitsee tyttöä. Nyu-shi Tham Torak-Tokur (Nyu-shi Tham Torak-klaanista) tai Thay-thi Ghamm (Ghamm-klaanin prinsessa).

Monille tulee myös elämänkokemuksen myötä lisänimiä jotka kuvaavat jotain kuuluisaa tapahtumaa tai luonteenpiirrettä.


Katso myös