CW:Myrenit

From RopeWiki
Jump to navigation Jump to search

Myrenit asuttavat Adaosin mantereen itärannikon kalaisia merenlahtia ja erityisesti Valasrannikkona tunnettua aluetta päiväntasaajan tienoilla. Myrenit vaeltavat vuoden aikana pitkin rannikkoa seuraten adaosinvalaiden parvia, jotka ovat heidän pääriistaansa. Viimeistään talveksi he jäävät paikoilleen valaiden lähdettyä lisääntymään kauas etelään.


Ulkonäkö

Tämä osio artikkelista on tynkä.


Rannikkokansan tapaan ...

Myrenimiehen tatuoidut raajat

Adaosinvalaiden hampaista ja luista valmistetut korut sekä helmet ja sulat ovat tavallisia. Adaosinvalaan verestä, ihrasta, merilevästä sekä mustekalan musteesta myrenit valmistavat väriainetta jolla he tatuoivat ihoaan. Vaatteina käytetään kirjavia ja kuvioituja, pitkiä lanneliinoja tai mekkoja jotka on kietaistu lanteille ja kiristetty naruilla. Mekot on koristeltu hapsuilla ja värikkäillä nyöreillä. Yläosa on usein paljas, auringolta suojaudutaan pitkän vaalean viitan alle. Naisilla ja lapsilla hiukset usein palmikoidaan tai tehdään rastoiksi, miehillä rastat tai kaljuksi ajeltu ja tatutoitu pää.

Pitkiä bauwmamamn-veitsiä kannetaan aina mukana. Sotaan lähdettäessä otetaan mukaan myös useita heittokeihäitä.

Käytökseltään myrenit ovat uteliaita, rauhallisia ja tarkkaavaisia. Uhan alla myrenien luonne kuitenkin muuttuu julmaksi, ja viholliset surmataan julmilla tavoilla kärsimyksen lisäämiseksi tai uhrataan saaliiden parantamiseksi hakkaamalla uhrin kädet ja jalat irti ja hukuttamalla tämän mereen. Viime aikoina myrenit ovat muuttuneet epäluuloisemmiksi ja varovaisemmiksi erityisesti argnosilaisia kohtaan, jotka usein hyökkäävät klaanien kimppuun orjien toivossa.


Historia

Tämä osio artikkelista on tynkä.


Myrenit olivat pienehkö rannikkokansan heimo, joka huomasi joutuvansa kilpailemaan kalansaaliistaan rannikon adaosinvalaiden kanssa. Satunnainen metsästys johti lopulta erikoistumiseen pelkästään valaiden pyyntiin, joista saatiin kerralla riittävästi ruokaa kuukausiksi, ja joiden pyynti oli helpompaa kuin kalastus.

Myrenien elämä pysyi samanlaisena aina siihen asti kun Barloter ja argnosilaiset löytöretkeilijät rantautuivat Adaosin rannikolle, tuoden mukanaan niin uutta teknologiaa kuin uusia tautejakin. Argnosilaiset ovat myös kuljettaneet monia myreneitä meren yli orjiksi ja työläisiksi.


Kulttuuri

Tämä osio artikkelista kaipaa muokkaamista.


Myrenien elämä pyörii adaosinvalaiden ympärillä, joita he pääasiassa saalistavat. Adaosinvalasparvet vaeltavat pitkin Adaosin itärannikkoa, joka pakottaa myrenit elämään myös vaeltavaa elämää. Valaiden luista myrenit tekevät työkalunsa, korunsa, kotinsa ja veneensä.

Myrenien yhteiskunnassa naisilla on soturien ja perheen elättäjien rooli. Naisten tehtävänä on erityisesti saalistaa ja surmata valas oikeiden, tarujen mukaan itse merenjumalattaren opettamien rituaalien avulla. Miehiltä on kiellettyä osallistua seremoniaan sillä uhalla että merenjumalatar raivostuu ja klaania voi uhata onnettomuus. Miesten tehtäviin kuuluu paloitella saalis ja valmistaa työkalut ja muut tarvikkeet valaiden luista sekä huolehtia kodista ja jälkikasvusta. Naiset ovat usein fyysisesti suurempia ja voimakkaampia kuin miehet.

Myreninainen lapsineen

Klaanit

Myrenit elävät klaaneina, joita johtaa vanhin nainen, joka toimii samalla klaanin shamaanina. Tällä matriarkalla on tiedossaan kaikki valaiden rantautumispaikat sekä vanhojen altaiden sijainnit ja hänen avullaan klaani osaa löytää lähimmälle saalistuspaikalle. Toinen tärkeä nainen klaanissa on Kutsuja, thanubia, jonka vastuulla on valita ja houkutella saalis valasaltaaseen surmaamista varten.

Myrenit viettävät yhdellä altaalla yleensä kuukauden tai kaksi, riippuen paljonko valaita on, jonka jälkeen he siirtyvät seuraavalle rannikkolla. Joskus harvoin kaksi tai jopa useampia klaaneja saapuu samalle altaalle, mistä seuraa taisteluita. Altaat eivät elätä kuin yhden klaanin kerralla. Altaat ovat melko lähekkäin toisiaan, mutta joskus kuitenkin seuraava vapaa allas on liian kaukana ja ainoa vaihtoehto on taistella toisen klaanin kanssa. Itse altaat ovat satoja vuosia vanhoja, taikakeinoin vahvistettuja patoja joissa om erillinen suljettava portti. Kun portti on kiinni, laskuveden aikaan vesi vähenee ja nousuveden aikaan vesi ei pääse enää takaisin, ennenkuin padon portti avataan uudestaan. Altaaseen ajettu valas on matalikolla ja avuton.

Klaanin jäsenmäärä on yleensä 10-20 perhettä, perheeseen kuuluu vanhemmat, isovanhemmat sekä 4-10 lasta. Myrenit ovat yksiavioisia ja viettävät saman puolison kanssa koko loppuelämänsä. Avioeron kaltaisia käsitteitä ei tunneta. Avioliitot tehdään aina rakkaudesta, joskus kaksi klaania saattavat yhdistyä tällä tavoin. Altaat eivät kuitenkaan elätä isoja määriä ihmisiä kerralla ja yhdistyneet klaanit jakautuvat aina jossain vaiheessa.

Aikuistumisriitti

Myrenit aikuistuvat 10 vuoden iässä, jolloin sekä tytöt että pojat suorittavat aikuistumisriittinsä, kesän aikana. Riitti pitää molemmilla sisällään oman kanootin rakentamisen omin avuin. Kanootit ovat myreneillä elintärkeitä, ja niiden valmistus on vaivalloista sillä sopivia puita on harvakseltaan Adaosin rannikon pienissä metsissä. Kanootin rakentamisen jälkeen tyttöjen tulee viettää yö yksinään avomerellä. Tällä haetaan merenjumalattaren hyväksyntää ja suojaa. Pojilla riitti suoritetaan kylän miesten ja muiden nuorukaisten kanssa melomalla pois leiristä ja viettämällä yö puhuen miesten juttuja. Seuraavana päivän sekä tytöt että pojat saavat bauwmamamn-veitsensä ja he voivat aloittaa tulevien tehtäviensä opiskelemiset.

Asuminen ja eläminen

Myrenit rakentavat asumuksensa adaosinvalaiden rankoihin kuivattamalla ja puhdistamalla niiden nahkan, joka sitten pingotetaan rangan ylle, luoden tilavan asunnon yhdelle perheelle. Myrenit jättävät asunnot paikoilleen siirtyessään uusille altaille ja käyttävät siellä jo mahdollisesti olevia entisiä asumuksia siihen asti kunnes saavat uudet tehtyä.

Toinen tärkeä esine jokaiselle myrenille on oma henkilökohtainen kanootti, jonka monet ovat tehneet aikuistumisriitin aikana. Kanootit ovat noin kolmimetrisiä, ontoiksi koverretuista puunrunkoista valmistettuja veneitä joita liikutetaan melomalla yhdellä melalla. Kanoottiin kuuluu myös yksi kelluke toisella puolella, jota käytetään astinlautana veneeseen nousussa tai kun täytyy päästä lähemmäksi vettä.

Myrenien perusruokaa on kaloista, merilevästä ja pähkinöistä tehty puuromainen muhennos, jota syödään lähes päivittäin. Tätä täydennetään valaanlihalla sekä villien kasvien syötävillä osilla, varsilla ja juurilla tai puna-ampiaisten valmistamalla hunajalla.

Uskonto

Myrenit uhraavat adaosinvalaille ja meren jumalattarelle Akumba-mwotolle jotta heidän saaliinsa olisivat hyviä. Klaanin matriarkka toimittaa uhrimenot, jotka yleensä koostuvat vuohenverestä tai myös ihmisuhreista, mikäli sellaisia on saatavilla. Myrenit uhraavat sotavankejaan usein.

Merenjumalatar Akumba-mwoto on myrenien pääjumala jolle uhrataan ja jolta pyydetään suotuisia säitä. Akumba hallitsee kaikkea maailmaa henkien, tusabien, avulla. Tusabeja on kaikkialla ja kaikessa. Henkiä pitää myös lepytellä joka väliss?? jotta onni suosii klaania.

Adaosinlahtivalaille uhrataan ennen kuin niitä lähdetään pyydystämään ja tapetun valaan henkeä lepytellään surmaamisen jälkeen.

Nimeäminen

Miehillä nimet kuten Mbako, Wawaba, Tatumba, Khomwom. Naisilla Abela, Watami, Ninaiju. Sukunimiä ei käytetä, mutta klaanin nimi voidaan liittää omaan nimen eteen kun ollaan tekemisissä muiden klaanien kanssa. Esimerkiksi Mtumbulu Mbako, Mbako niminen mies Mtumbulu klaanista.

Myrenit puhuvat omaa myrenin kieltä.