Rolemaster-kampanja/2004-05-13

Pelattu

13.5.2004

Hahmot

• Wilfred of Ravenwood (Tuukka)
• Grondushari Nea Tato (Timo)
• Nerdanel (NPC)
• Asborn (NPC)

Päivämäärät

??

Tapahtumat

• Tapasimme Mirannonin suurlähettilään Hopessa, varsin liberaali kääpiö. Lupasi kaiken mahdollisen avun Kurun löytämiseksi. Näytti mm. vanhoja karttoja.
• Saimme Dumasherilta 1000 kr sopimuksen mukaisesti
• Tapasimme mukaan tulevan seurueen, jokaisella viidestä jäsenestä mukanaan vielä oma "palvelija".
• Seurueeseen kuuluvat:
  • Feritha, 180cm, 18-v mies. Ruipelo, sini-ruskeat silmät. Pitkät vaaleat suorat hiukset, punainen viitta/tunika. Leveä miekka, pitkäjousi, field plate
  • Kedith, n. 46-v mies, 180cm pitkä. Leveä miekka, nahkahaarniska, ruskeat hiukset, punainen asu, harmaat silmät.
  • Cendalath, keski-ikäinen mies, pitkät mustat aaltoilevat hiukset. Ruipelo, sini-ruskeat silmät. Ferithan isä. Lyhytjousi, lyhytmiekka, nahkahaarniska, keltainen takki.
  • Fira, ruskeahko kaapu. Nainen. 181cm, pitää kaavulla piirteensä piilossa.
  • Dumasher, ~30v mies, 183cm, 93kg, pitkät ruskeat hiukset, vihreät silmät, punainen viitta, vihreät housut, sininen paita. Erittäin hieno leveä miekka, vielä upeampi pitkäjousi, levyillä vahvistettu ringmail + peitsi + hevonen + vaakuna Pyhistä kuningaskunnista.
• Palvelijat:
  • Gawain [Dumasher], ~18v, 166cm, vihreä viittä, harmaat housut, lyhyt, vanttera/roteva. Leveä miekka + tikari + kilpi + rengashaarniska
  • Nadish [Feritha], umpikypärä, pehmeä nahkahaarniska. Lyhytmiekka + tikari. Ruskea kaapu, tunika, housut. 160cm. Vanttera.
  • Gliralle [Kedith], nainen. Keski-ikäinen, ruskea kaapu, varakkaan oloinen. Harmaat hiukset, leveä miekka.
  • Eowadrienduil [Cendalath] "drin", mies 40-50v. Pitkät vaaleat suorat hiukset, vihreät silmät, ruskea kaapu, keltaiset housut, roteva/vahva. Taistelukirves + ringmail + kilpi. Pätevän oloinen.
  • Nawyr [Fira], 150cm, ruskeat silmät ja hiukset, mies. Melko vanhan oloinen. Leveä miekka, sarvijousi, field plate.
• Mukaan lähti vielä kääpiö Ducalon oppaaksi.
• Lähdimme Hopesta Suuren metsän reunamaa vuorten pohjoispuolta, koska Kääpiökuru on kääpiöiden mukaan täysin kulkukelvoton.
• Matkasimme Asbornin kansan maiden halki kohti koillisessa olevaa karttaan merkittyä solaa.
• Sää oli talvinen, toisinaan satoi räntää jolloin näkyvyys nollassa, toisinaan kirkasta ja 15-20 astetta pakkasta. Kuljimme barbaarien maiden halki vuoren juurelle kolmessa päivässä.
• Olimme yhden päivän paikoillamme suoaisassa pienessä luolassa kun räntäsade oli pahimmillaan ja niin sakeaa ettei eteen nähnyt.
• Tuon päivän aikana hauskuutimme toisiamme. Grondushari esitteli sorminäppäryyttään. Wilfred luki kirjaa Gifts of the Gods ja haastoi Gawainin miekkailuun (first-blood). Wilfred voitti paras-kolmesta taistelun niukinaukin. Gawain on ikäisekseen erinomainen miekkataituri (ja hänellä on erinomaiset varusteet)
• Pääsimme päivän jälkeen liikkeelle. Tarkkasilmäisimmät näkivät Kääpiökurun kolmikärjen (vuori) ja jopa solan varjon vuorten uumenessa.
• Sää huononi, matka solan suulle oli melko helppo mutta solaan astuttuamme vaikeudet alkoivat. Solan pohja oli kapea ja paikoin erittäin vaikeakulkuinen.
• Pääsimme ensimmäisenä päivänä vain noin 500 metriä (seurueen 23 hevosta vaikeuttivat kulkemista erittäin paljon)
• Yöt menivät rauhallisesti. Vahtivuorot jaettiin kaikkien 15:ta kesken, joten vartiointia oli vain 1/2 tuntia per vuoro.
• Tulimme kohtaan jossa sola kapeni kapeaksi pystyseinäiseksi kanjoniksi. Tässä vaiheessa selvisi että sola on vuorten sulamisvesijoen uoma.
• Parina päivänä ilma oli taas lämpenemässä ja puro kasvamassa joeksi.
• Päätimme uhmata kasvavaa jokea ja pujahdimme seinämien väliin.
• Taivalsimme päivän ja kävi selväksi että joki kasvaisi koko kanjonin pohjan levyiseksi seuraavan yön aikana.
• Löysimme leveämmän kohdan jossa kovempi kiviaines muodosti mäen tai saarekkeen uoman keskelle. Päätimme leiriytyä siihen.
• Jäimme paikoillemme kahdeksi päiväksi koska joki kasvoi, samoin virtaus.
• Lopulta veden tulo laantui ja pääsimme jatkamaan matkaamme.
• Pääsimme lopulta paikkaan jossa kuru haarautui pohjoiseen ja länteen. Pohjoinen jatkoi ylöspäin ja länteen lähti uoma alas kuten takanamme tuloreittimme.
• Valitsimme länteen vievän uoman koska arvelimme olevamme solan harjalla.
• Viimeinen kunnon este solassa oli koko solan levyinen jääkylmä 200 metriä pitkä suppajärvi. Selvisimme Aruksen linnun ja Nerdanelin avulla pinteestä.
• Wilfred ja Nerdanel lukivat mukana olevista kirjoista Aruksen linnusta, ja onnistuivat aktivoimaan linnun levitaatiovoiman. Yksi kerrallaan Nerdanal lennätti koko seurueen toiselle puolelle, vetämällä itseään köydestä joka viritettiin ensimmäisellä ylityskerralla.
• Levitaatio kantoi jopa hevoset.
• Viimein pimeän jo laskeuduttua saatiin työ tehtyä ja Nerdanel vaipui sikeään uneen koko yöksi.
• Aamulla taivalsimme taas kerran kivikkoista ja vaikeakulkuista uomaa. Päivällä saavuimme kohtaan josta näki kaivannon länsipäähän ja näkymän siellä avautuvaan vihreään laaksoon. Myös meri näkyi horisontissa.

Kohdatut sivuhahmot

• NPC 1, kuka?
• NPC 2, kuka?

Exp

• Expat