Viimeisellä rannalla/2011-08-21

From RopeWiki
Jump to navigation Jump to search

Pelikerran tiedot

__SHOWFACTBOX__

DM
[[DM::Mikko L]]
Pelattu
Pelattu::21.8.2011
Paikka
Paikka::Hyvinkää
Hahmot
Pelin päivämäärät
Pvm::7-9. päivä
Tapahtumat
  • Ryhmä oli kulkenut pari päivää Hatanpäästä nummilla. Matkalla Erik oli kuullut toisinaan sumusta aavemaista naurua ja nähnyt sivusilmällä liikettä, mutta muut eivät olleet huomanneet mitään. Erik koetti varovasti onkia tietoja mutta muut (Eliasta lukuunottamatta) pitivät häntä hulluna.
  • Erik kyseli Sidiltä mitä tämä tiesi alueesta. Sid kertoi että nummilla vaelsivat Ruumislyhdyt jotka koettivat houkutella kulkijoita eksymään soille ja hukkumaan. Ruumislyhdyt olivat itse samanlaisten eksyneiden sieluja.
  • Kosti kertoi että Piettilään saavuttaisiin seuraavan päivän iltaan mennessä, mutta vielä yksi yö piti nummilla yöpyä.
  • Leiriydytään leiripaikalle ja järjestetään vartiovuorot. Elias ottaa ensimmäisen vahdin ja noin tunnin päästä tieltä alkaa kuulua tömistävää ääntä, joka tulee lähemmäksi. Elias herättää Erikin, joka nousee nopeasti ja nappaa riimumiekkansa, kilven ja kypärän. Elias herättelee myös Garasin, mutta Sidin annetaan nukkua.
  • Hetken päästä sumusta astelee valtava jätinhahmo, kolmimetrinen olento jonka Elias tietää peikoksi. Erik ei tunnista olentoa ja on varuillaan, samoin muutkin. Peikko ei kuitenkaan vaikuta vihamieliseltä, ja toivottelee iltaa. Erik vastailee epävarmasti tervehdykseen. Peikko, joka kertoo nimekseen Niilo, on vaeltanut nummilla ja on matkalla kotiinsa eukon luokse. Mukanaan Niilo kantaa suurta ryhmysauvaa ja säkkiä joka kolisee epäilyttävästi. Niilo haluaisi istahtaa lämmittelemään nuotion ääreen, valo näkyi kuulemma muutaman kilometrin päähän. Erik myöntyy varovasti ja Niilo istahtaa, pistäen tupakaksi. Tarjoaa tupakkamassia, joka tehty ehkä ihmisen nahasta, mutta kukaan ei uskalla polttaa.
  • Erik rauhoittuu ja jutustelee peikon kanssa niitä näitä. Niilo kertoo että nummilla on viime aikoina ollut enemmän liikettä, ihmisiä ja ruumislyhdytkin lisääntyneet. Ihmisten aika on kuulemma pian ohi.
  • Niilo pyytää lupaa jäädä yöksi nuotiopiiriin. Erik antaa luvan. Niilo pyytää herättämään ennen auringonnousua ja lysähtää maahan, alkaen pian kuorsata äänekkäästi. Eliaksen vahti on jo ohi ja Garas jää pitämään vahtia. Erik jää ainoana nukkumaan peikon lähelle.
  • Yöllä Garas näkee ruumislyhtyjä suolla, jotka vaeltavat kauempana.
  • Garas herättää Erikin vuoroon ja auttaa haarniskan kanssa.
  • Erikin vahtivuoron aikana tuuli ulvoo Erikin nimeä kutsuen ja ruumislyhdyt liikehtivät nummilla. Vuoro kuluu levottomasti ja säikkynä.
  • Erik herättelee Sidin, mutta jää myös itse vahtimaan. Sid vetäytyy syrjempään nuotiosta, katsellen ruumislyhtyjä ja mutisten suojaloruja oudolla kielellä.
  • Aikaa kuluu ja Sid havahtuu siihen että hänen vieressään istuu joku. Hitaasti päätään kääntäen hän huomaa vieressään saman ratsastajan joka ilmestyi Hatanpäässä kivikehässä. Mies katsoo Sidiä tyhjillä silmillään ja kuiskaa "Tutkitko sinäkin Mustan faaraon opetuksia?" Sid tunnistaa nimen grimoirestaan ja nyökkää varovasti. Mies ojentaa tervettä kättään kohti Sidiä, ja kun Sid tekee liikkeen tarttuakseen käteen, mies syöksähtää Sidin kimppuun ja puristaa tätä oikean käden ranteesta ja vetää Sidin lähelleen, alkaen kuiskia tämän korvaan.
  • Sid näkee unimaisen näyn, taivas on verenpunainen ja etelässä nousee taivaaseen asti ulottuva musta pyramidi. Mustan Faaraon Nefrem-Ka:n palvojat tulevat johtamaan seuraavaa maailmaa.
  • Sidin magiakyvyt nousevat 10%, mutta kädessä alkaa tuntua viiltävä tuska miehen puristaessa ja luut vääntyvät, oikean käyttöä vaativat taidot huononevat 10%, persistence putoaa myös 5%.
  • Sid parkaisee tuskasta ja herättää kaikki, Erik syöksyy raahaamaan Sidin nuotiopiiriin, huitoen miekallaan pimeyteen, uskoen Ruumislyhtyjen tulleen. Sidin käteen pistelee ja se kouristelee, mutta Sid ei suostu kertomaan totuutta tapahtumista. Hän väittää puolustaneensa leiriä ruumislyhtyjä vastaan. Erik ei usko, mutta ei saa Sidiä muuttamaan tarinaansa.
  • Myös Niilo herää ja kiittää vieraanvaraisuudesta ja lähtee matkaan.
  • Kosti heräilee ja kyselee lähtikö peikko jo. Ei ole aiemmin nähnytkään peikkoa tiellä ja lyhtyjäkin on aina vain enemmän.
  • Aamupalan jälkeen lähdetään, Erik menee vankkuriin nukkumaan, muiden nuristessa, ja heräilee puolen päivän aikaan. Matkasää on hyvä.
  • Piettilää lähestyessä alkaa näkyä vastaantulijoita, talonpoikia perheineen kantamassa omaisuuttaan mukanaan. Suurin osa suhtautuu vihamielisesti Erikin uteluihin, mutta eräältä perheeltä hän saa tietää että ihmiset pakenevat levottomuuksia lännessä. Viljavallan kaupunki on tuhottu ja Piettilä on seuraava. Hyökkääjistä ei ole tietoa mutta jotkut puhuvat susista ja toiset hiisistä.
  • Kosti silminnähden järkyttyy uutisista, mutta sanoo ettei enää voi kääntyä takaisin. Pian tulee rikkaampien vankkureita, mukanaan myrrysmiehiä joista Garas tuntee osan. Kehottavat kääntymään takaisin.
  • Piettilän ympäristö yhtä teltta ja hökkelikaupunkia. Portilla vartijat jotka päästävät sisään Kostin maksettua lahjukset. Kaupunki on melko autio. Kosti ilmoittaa vievänsä tavarat Gellnerinpojan varastolle ja pyytää myrrysmiehiä tulemaan perässä. Garas vie porukan Hallavaan Hevoseen, myrrysmiesten suosimaan kapakkaan jossa on reilut hinnat.
  • Kapakan ovella seisoo vartija ison miekan kanssa, joka pienen suostuttelun jälkeen päästää sisään. Kapakka on tyhjä lukuunottamatta yhtä myrrysmiestä nurkkapöydässä. Garas tunnistaa miehen Ilari Oikarikseksi, omaksi "oppi-isäksi", joka on tehnyt myrrysmiehen hommia todella kauan (n. 30 vuotias arpinen veteraani). Ryhmä istuu samaan pöytään.
  • Isäntä tarjoaa ruokaa ja olutta reiluun ylihintaan (20 sp annos) mutta Erik suostuttelee isännän laskemaan hinnan puoleen (saat joko 40 sp tai et mitään).
  • Ilari kertoo että Piettilän tilanne on vakava, suurin osa väestä lähtenyt pohjoiseen Rautvaaraan joka on paremmin linnoitettu. Piettilästä puuttuu keskushallinto ja puolustajat. Rautvaaraan matkaa pari viikkoa. Ilari kertoo myös hiisihuhuista ja peikoista lännessä.
  • Garasin tiedustellessa työtehtävistä Ilari irvistää ja kertoo toimineensa Gellnerinpojan varaston vahtina, mutta väkijoukko luuli siellä olevan ruokaa ja hyökkäsi sinne. Ilari näyttää jalkaansa, josta on luu poikki, ja kertoo katkerana että hän ei pysty pakenemaan. Erik ja muut pilailevat ramman kustannuksella, mutta kun isäntä tuo ruuat, Erik tarjoutuu maksamaan myös Ilarille annoksen, josta mies kiittää.
  • Ilari kertoo että hopeakauppias Kari Poso tarjosi hänelle töitä perheensä vahtina matkalla Rautvaaraan.
Sivuhahmot


Loot