Rolemaster-kampanja/2006-07-07

Pelikerran tiedot

__SHOWFACTBOX__

DM

[[DM::Mikko K]]

Pelattu

Pelattu::7.7.2006

Paikka

Paikka::Riihimäki

Hahmot

• Hahmo::Wilfred of Ravenwood;Kansa::Human;Luokka::Knight/Leader;Taso::10/3 (pelaaja::Tuukka P)

• Hahmo::Grondushari Nea Tato;Kansa::Human;Luokka::Thief/Rogue;Taso::12/1 (pelaaja::Timo A)

• NPC:: Asborn;Kansa::Unknown;Luokka::Unknown;Taso::Unknown (pelaaja::NPC)

• NPC:: Dumasher;Kansa::Unknown;Luokka::Unknown;Taso::Unknown (pelaaja::NPC)

• NPC:: Fira;Kansa::Unknown;Luokka::Unknown;Taso::Unknown (pelaaja::NPC)

• NPC:: Gawan;Kansa::Unknown;Luokka::Unknown;Taso::Unknown (pelaaja::NPC)

• NPC:: Bowen;Kansa::Unknown;Luokka::Unknown;Taso::Unknown (pelaaja::NPC)

• NPC:: Beliz;Kansa::Unknown;Luokka::Unknown;Taso::Unknown (pelaaja::NPC)

Pelin päivämäärät

Pvm::30.3 - 4.4, vuosi 1023

Tapahtumat

• Joukot: sir Garret + 58 jalkamiestä + 20 jousimiestä. Osa jalkamiehistä ritareita ja heidän aseenkantajiaan.
• Wilfred, Grondushari, Asborn, Bowen, Beliz, Dumasher, Fira ja Gawan
• Pois lähetettiin Nerdanel, joka oli todella huonossa kunnossa. Cendalath, Drin, Kedith sekä kaksi sir Garretin sotilasta saattajiksi.
• Ollaan asemissa Vihersataman sillan länsipuolella. Sillan luona 43 jalkamiestä + 15 jousimiestä + meidän ryhmä (8). Länsisatamassa, jonne sen huonosta kunnosta johtuen pääsee vain pari pientä venettä kerralla, on passissa 15 jalkamiestä + 5 jousimiestä, turvaamassa sivustaa.

Vihersataman taistelu

• Aluksi sataman liepeille tuli pari pientä laivaa, joista nousee maihin 4 ryhmää (40 soturia) taistelijoita; 20 ratsumiestä ja 20 raskasta jalkaväkeä. 1 ratsuryhmä ja 1 jalkaväkiryhmä lähtivät joenrantaa etelään. 1 jalkaväkiryhmä lähti tutkimaan rauniokaupunkia länteen ja 1 ratsuväkiryhmä lähti kohti etelää. Väijytimme rannikkoa pitkin tulleet ja kohti etelää tulleetn joukon tappioitta. Länteen mennyt ryhmä hajaantui meidän selustaamme, emmekä voineet sille tässä vaiheessa mitään.
• Saimme 2 vankia, joita ensin sir Garret yritti kuulustella, sitten Wilfred kovistella mutta lopulta tarvittiin Bowen onkimaan vähäiset tiedot heistä. Vangit kertoivat sotajoukon vahvuudeksi 400 jalkamiestä ja 800 raskasta ratsuväkeä. Lisäksi Grondushari tunnisti soturit Aurinkopojan eliitti henkivartiokaartilaisiksi.
• Ensimmäinen isku sillan yli tuli hetken päästä. Muutamakymmenen ratsuväen miestä yritti läpi taktisella rynnäköllä, mutta isku torjuttiin vaikka tasankolaiset saivatkin väistettyä ensimmäisen nuolikuuron. Tässä rytäkässä muutama pitkää keihästä käyttänyt etulinjan soturimme sai surmansa ja etulinjassa joukkoja komentanut sir Garret tallottiin kuoliaaksi.
• Wilfred otti johdon ja järjesti joukot uudelleen. Takalinjaan jätettiin yksi 8-hengen ryhmä vahtimaan selustaa.
• Vaikutti siltä että vihollinen epäröi ja päätti muuttaa taktiikkaa. Vastarannalla alettiin kasaamaan sotakoneita ja takalinjassamme ollut vihollisryhmä oli löytänyt kaupungin itälaidalla olevan tornin ja tarkkaili sieltä tilannetta ja lähetti peileillä merkkejä.
• Wilfred päätti että tehdään iso kokko, jolla suojataan näkyvyyttä ja lisäksi Grondushari lähtee Bowenin ja Belizin kanssa siivoamaan selustan vaivihkaa.
• Tuli saatiin aikaiseksi ja sillan länsipäässä oli nyt läpinäkymätön savumuuri. Grondusharin porukka palasi myös takaisin onnistuneelta retkeltään. Vihollinen oli ollut jakautuneena neljään ryhmään (2-2-4-2) ja kaikki oli saatu surmattua.
• Viholliselle oli myös saatu lähetettyä huijausviesti, että meitä olisi enemmänkin puolustamassa. Viestin onnistumisesta ei ole tietoa.
• Sotakoneita alettiin raahata eteenpäin keskelle siltaa, jossa on levennys ja sillan korkein kohta. Tässä vaiheessa länsisatamaan oli yritetty hyökätä kahdella pienellä veneellä (40 miestä) mutta siellä olleet miehemme olivat torjuneet iskun.

• Tasankolaiset lähtivät vihdoin hyökkäykseen. 200 raskaan jalkaväen osasto lähti siltaa pitkin kohti asemiamme. Yrittivät ensin nujertaa jousin, mutta meillä oli hyvät suojat. Meidänkään jousimiehemme eivät osuneet kovin hyvin.
• Taistelu alkoi sillan länsipäässä. Wilfred taisteli joukon etunenässä vihollisen ympäröimänä. Wilfred kaatoi n. 15 vastustajaa kunnesta joku sai iskettyä häntä sivusta vasempaan reiteen aina luuhun asti (9 kierrosta kuolemaan, 16 bleed, -170 toimiin/tajuton). Grondushari ja muut olivat myös taistelleet urheasti vaikka olimme menettäneet jo parikymmentä miestä, niin vihollinen joutui perääntymään. Asborn ja Bowen raahasivat Wilfredin pois tungoksesta ja Grondushari lääkitsi yrteillä. Verenvuoto saatiin tyrehdytettyä, pahin kipu poistettua, hidarit lähes täysiin, mutta lihasvammaa ei saatu heti parannettua, vaikka sitä saatiinkin nopeutettua. Wilfred oli taas tajuissaan (-90 toimiin).
• Haimme länsirannan joukot avuksemme koska sieltä ei oltu yritetty hyökkäystä ja tarvitsimme kaiken avun etulinjaan. Paeta ei enää voinut.
• Vihollinen oli nyt koonnut hyökkäyskaluston ja 2 ballistaa ja yksi katapultti tulittivat asemiamme. Heti toinen kivi osui pohjoisempaan miehittämäämme rakennukseen. Grondushari sai niskaansa romahtavan katon mutta selvisi kohtuullisen pienin vammoin. Pari sotilasta kuoli. Wilfred komensi kaikki ulos rakennuksista.
• Tulitusta jatkui ja tasankolaisten toinen 200 miehen komppania oli tulossa jo sillalla. Ammuille jousilla ja Fira loitsi tulisia palloja hyökkääjien päälle.
• Yhtäkkiä joesta nousi pelastamamme vesikansan olento, kädessään valkoteräinen upea miekka, Cularma! Olento toi sen suoraan Wilfredille. Taistelu pysähtyi hetkeksi kaikkien jäädessä tuijottamaan Wilfrediä ja miekkaa. Valkea hohde oli sokaiseva ja Wilfredin haavat umpeutuivat hetkessä.
• Wilfred lähti kohtaamaan vastustajaa joukkojensa kärkenä. Vihollinen yritti perääntyä mutta kapea silta esti järjestäytyneen nopean perääntymisen ja vihollisen rivit menivät sekaisin. Grondushari juoksi sapeleineen Wilfredin rinnalla, Wilfredin esimerkin innostamana.
• Seurasi teurastus: vihollisen yksittäiset taistelijat pistivät kyllä kampoihin jouduttuaan taisteluun, yksi jopa sivalsi miekallaan Wilfredin käden läpi, mutta pienen veriroiskeen lisäksi mitään ei tapahtunut (paitsi haarniskan hihansuuhun tullut viilto). Cularma tekee kantajastaan haavoittumattoman taistelun ajaksi.
• Taistelu eteni pitkin siltaa aina itärannalle saakka. Tällöin itärannan eteläpuolen rakennuksista alkoi sataa nuolia satapäin tasankolaisten suuntaan, ja tämä aiheutti entistä enemmän kaaosta. Rakennuksien suunnalla oli kuitenkin lähes mahdotonta nähdä ketään. Tasankolaisten joukko perääntyi paniikissa laivoihinsa ja lähti satamasta niin vikkelään kuin oli mahdollista.
• Taistelu päättyi ja Wilfred laski Cularman ja Serentanin alas, samassa Cularman tarjoama haavoittumattomuus päättyi. Wilfredin oikean käden sormet ja kämmen olivat elottomat ja käsi vuosi verta. Wilfred sai verenvuodon tyrehtymään mutta käsi jäi elottomaksi, samoin tuska jäi.
• Raunioista astui esiin 3 haltiaa. He tulivat Wilfredin, Asbornin ja Grondusharin luokse ja esittäytyivät: Maglor Vardamir, Inglor Isilrá (keskellä) ja Amrod Narmolanga.
• Inglor otti pussista kimaltelevaa (keijupölymäistä) jauhoa ja siveli sitä Wilfredin haavoihin. Vammat paranivat hetkessä. Kiitimme haltioita ja kysyimme miksi he osallistuivat taisteluun vasta lopussa.
• Haltiat sanoivat että Cularman ilmestyminen ratkaisi asian.
• Meitä pyydettiin seuraamaan heidän leiriinsä etelään metsään.
• Metsässä oli huomaamaton haltiamainen leiri. Siellä peseydyimme ja virkistäydyimme. Wilfredille tarjottiin oma "maja" kun muut majoittuivat 3 hengen majoihin. Inglor Isilrá tuli tervehtimään Wilfrediä. Puhuivat niitä näitä. Kävi ilmi että Inglor oli Cularman edellisen omistajan Edhelin poika ja siten haltioiden kuningas!
• Wilfred kertoi seikkailuistamme ja hyveiden miekan etsinnästä. Inglor oli hyvin otettu. Wilfred kysyi myös apua Lwiran vampyyriongelmaan, mutta koska vampyyrin purema ei vaikuta haltioihin hän epäili että haltioiden tiedot asiasta eivät ole riittäviä. Inglor kehoitti hieman sarkastiseen sävyyn etsimään Elentirmoa, mutta yllättyi kun Wilfred kertoi meidän jo käyneen hänen tornissaan.
• Wilfred tarjosi Inglorille Cularmaa, koska se oli hänen isänsä miekka, mutta Inglor kieltäytyi kunniasta: "Cularma on miekka joka valitsee itse kantajansa."
• Juhlimme haltioiden kanssa voittoa. Myöhemmin meidät vietiin paikkaan jossa kaikkien taistelussa kaatuneiden ruumiit olivat alastomina ja pestyinä. Heille laulettiin muistolaulua. Wilfred otti kaikkien kaatuneiden nimet ylös. Myös vihollisten, joita oli noin 300-400 kaatuneena, ruumit oli pesty ja siistitty ja sijoitettu kunnioittavalle paikalle korkealle - tasankolaisten tapaan.
• Grondushari etsi ruumiiden joukosta tuttaviaan tai sukulaisiaan, muttei löytänyt ketään.
• Yön nukuttuamme haltiat opastivat meidät ulos metsästä. Kuolleemme oli lastattu vankkureihin.
• Jo taistelukentällä Cularman ilmestymisen jälkeen jotkut sotilaista huusivat Wilfredistä: "Jumalten valittu" tai "valittu kuningas". Grondushari oikein herkutteli sillä ja kylvi sitä joka väliin (All hail the Chosen one!). Sir Garretin sotureista tuli täysin lojaaleita seuraajia Wilfredille (41 jäi henkiin).
• Lähdimme matkaan kohti Caernarvonia. Matkalla pysähdyimme pienessä kaivoskylässä, jossa yövyimme. Seuraavaksi yöksi menimme Waystopin kylään jossa majatalon pihassa olivat vankkurimme. Nerdanel oli jäänyt sinne yöksi. Nerdanel oli edelleen huonona mutta onnellinen Wilfredin palatessa hengissä. Muut joukosta olivat menneet edeltä Caernarvoniin hakemaan apujoukkoja Vihersatamiin.
• Seuraavana päivänä matkasimme Southwayhin jonne jäimme yöksi. Majatalo oli niin täysi että kukin nukkui missä pystyi. Taas Wilfred sai kuulla "Valittu" huutoja.
• Grondushari nukkui vankkureilla ja huomasi yöllä kun joukko ratsumiehiä ratsasti kaupungin läpi. Hän tajusi ne Caernarvonin joukoiksi ja pysäytti ne. Yritti kertoa että vaara oli jo torjuttu. Joukkoa johtanut sir Allan of Nivens ei kuitenkaan suostunut uskomaan. Vasta kun Nerdanel herätettiin todistamaan jutun todenperäisyys hän uskoi. Samalla kaikille myös paljastui että Wilfred ja Nerdanel olivat menneet naimisiin.
• Seuraavana päivänä ratsastettiin Caernarvoniin jossa oli iloinen jälleennäkeminen kuningas Calionin (Nerdanelin veli) ja Wilfredin perheen kanssa. Mathias Berclaw oli jo vähän parempana, mutta tilanne ei vielä ollut vakaa.
• Tilanne meni vähän noloksi kun joku erehtyi huutamaan "Wilfred, jumalten valittu kuningas" Calionin seurassa.
• Myöhemmin kahden kesken Calion pyysi koettaa Cularmaa, mutta kahva poltti hänen kätensä. Silloin Calion kumartui Wilfredin edessä maahan asti ja sanoi "kuninkaani", tarkoittaen koko Pyhien kuningaskuntien kuningasta.

Sivuhahmot

• NPC::Maglor Vardamir, haltiaruhtinas?
• NPC::Inglor Isilrá, Edhelin poika ja haltioiden korkea kuningas
• NPC::Amrod Narmolanga, haltiaruhtinas?
• NPC::sir Allan of Nivens, Caernilainen ritari
• NPC::Calion, Caernin kuningas

Kokemus

44000xp, Noustiin kaksi tasoa (13 -> 15)

Loot

[[Kampanja::Rolemaster-kampanja|]]

[[Systeemi::Rolemaster|]]