Rolemaster-kampanja/2009-09-12

Wilfred jutusteli kääpiöiden kanssa. Kertoi seikkailuistamme Khazarondissa, mutta Wulfgar sanoi että meidät pitäisi surmata siitä hyvästä. Wulfgar kuitenkin antoi armoa, myös kääpiöt rikkovat lakejaan ja heillä tuntuu olevan sisäisiä riitoja eristäytymisen suhteen.
Kääpiöt kiihtyivät lisää kun Wilfred kertoi Kääpiökurusta. Kerroimme missä se sijaitsee, ja vannoimme että emme vieneet sieltä mitään.
Jouduimme vannomaan valan että emme enää ikinä astu kääpiöiden pyhiin paikkoihin. Wilfred tunsi että valasta tuli pitävä.
Wulfgar antoi kuitenkin Wilfredille erolahjaksi riipuksen, jossa tumma, kiveä muistuttava sileä kuutio leijuu hieman erossa riipuksen ketjusta ja tuntuu olevan aina tasapainossa (+50 tasapainoa vaativiin toimiin, tietää aina missä ylös ja alas, suojaa kaaokselta sekä havaitsee kaaosta.)
Wilfred kokeili ja sai heti kohtauksen, josta tuli vauriota sekä paha migreeni. Päättelimme sen johtuvan Kaaoksen terän läheisyydestä Asbornin repussa.
Lwira paransi migreenin osittain, sai sen itsekin. Loppuyö sujui rauhassa.

Maanantai 19.6, +26C, sadepilviä mutta ei sadetta. Heikko tuuli, (yöllä täysikuu)

Tie haarautui edessä kahdeksi päähaaraksi, päätimme seurata oikeanpuoleista.
Iltapäivällä kohtasimme tiellä villihevosen joka seisoi hieman kauempana. Hevonen oli hopeanvalkoinen, suuri ja nopean oloinen. Grondushari tunnisti hevosen Ochatariksi, hevosten ruhtinaaksi. Ochatar on kaunis ja viisas, Kholaran lähettiläs. Grondushari sekä Beliz olivat aivan haltioissaan kohtaamisesta. Tarinoiden mukaan hevosta seuraava johdetaan tärkeään paikkaan. Toisissa tarinoissa hevosta metsästänyt on saanut hevosen kiinni, josta seurannut joko hyvää tai pahaa, riippuen metsästäjän aikeista ja teoista.
Grondushari ja Beliz lähtivät seuraamaan, myös Bowen lähti, muut tulivat perässä kunnes vankkureilla eivät päässyt pidemmälle.
Wilfred jätti muut ja lähti Grondusharin, Belizin ja Bowenin perään tasangoille. Grondushari ja Beliz olivat jo kadonneet näkyvistä ja Wilfred eksyi jäljiltä hetkeksi mutta näki heidät sitten. Koettaessaan koventaa vauhtiaan melkein putosi hevosensa selästä. Tajusi sitten että pystyi käyttämään Wulfgarin lahjaa Asbornin jäädessä jo kauas taakse. Kovensi vauhtiaan ja sai metsästäjät kiinni.
Ochatar liikkui samaa tahtia meidän kanssa. Meni kovempaa kun me mentiin kovaa ja pysähtyi kun me pysähdyimme.
Pysähdyimme lepäämään, samoin teki Ochatar. Wilfred nurisi takaa-ajon turhuudesta mutta Grondushari ja Beliz kokivat asian tärkeäksi.

Navigation menu